Kanneljärven lähellä pidettiin 2.-22.6. vapaaehtoisten vetäjien ansiosta virkistysleiri Viipurissa sijaitsevan turvakoti Dikonin lapsille. Venäjän partioliike oli lupautunut alunperin vastaamaan ohjelmasta ja vapaaehtoisten työntekijöiden organisoimisesta, mutta kieltäytyikin yhteistyöstä viime hetkellä. Leiri järjestettiin kaikesta huolimatta. Dikonin johtajan Viktoria Shutovan avuksi riensi joukko ystäviä, jotka pelastivat tilanteen. Luovasti improvisoiden vedetty leiri ylitti kaikki odotukset.

Kaksi päivää ennen leirin päättymistä lapset kertoivat innoissaan tunnelmistaan ja kokemuksistaan.



Ilja (9 v.) :

- Minä pidän leirillä kaikkein eniten yllätyksistä! Kävimme esimerkiksi veneilemässä ja mönkijäajelulla! Tämä on paras leiri maan päällä!

Nastja (11 v.):

- En aikaisemmin kyennyt tekemään punnerruksia, mutta nyt voin!

Maksim (8 v.):

- Täytin 8 vuotta täällä leirillä ja sain lahjaksi Spider-Manin. Kaikkein eniten pidän siitä, että urheilemme täällä! 



Kaikilla leirillä mukana olleilla oli kauniit ”leiriasut”. Aikuisilla punaiset lippalakit ja T-paidat, joissa luki ”Ohjaaja”. Lapsilla oli keltaiset lippalakit ja T-paidat.



10-vuotias Tamara kehuskelee: 


- Meille tuli suomalaisia moottoripyörillä – motoristeja! Ja me saimme kokeilla heidän varusteitaan, liivejä ja kypäriä. He lauloivat meille ja antoivat nimikirjoituksia. Minulla on nimmari T-paidassani!



Tamara oli muutenkin hyvin innokas kertomaan mielenkiintoisia yksityiskohtia leirielämästä:


– Meillä on täällä neljä joukkuetta, kussakin viisi tai kuusi henkilöä. Jokaisella joukkueella on oma nimi ja motto. Joukkueet ovat: ”Dynamiitti”, ”Spartak”, ”Sateenkaari” ja ”Levottomat majavat”. Minä itse kuulun ”Levottomiin majaviin”. Olemme levottomia majavia, pidämme herkkujen syömisestä, mutta emme myöhään nukkumisesta ja huudamme aina. Mutta me yritämme ojentautua ja käyttäytyä kunnolla.



Viimeksi mainitussa asiassa lapsia auttaa liikkuminen. Viktoria Shutova kertoo:


– Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on opettaa lapsia elämään kurinalaisesti. Juuri tämän takia käytämme leirillä paljon aikaa urheilemiseen. Vahvempi ja terveempi lapsi pystyy tekemään itse päätöksiä ja voittamaan esteitä. 



Tärkein valmentaja oli Dmitry Zhukovsky, joka oli myös leirin päällikkö. Urheilemisen lisäksi leirillä oli paljon muutakin toimintaa, kuten esimerkiksi maalaamista. Yhtenä päivänä Viipurista tuli vapaaehtoisia, jotka mm. leikkivät lasten kanssa ja tarjosivat heille jäätelöä.

Eräänä päivänä päivälevon jälkeen ohjaajat järjestivät lapsille yllätyksen, ”Pyhiinvaeltajan tie” -vaelluksen. Lapsen tuli kulkea sidotuin silmin ”enkelin” (aikuisen) saattamana köydestä kiinni pitäen haastavalla tiellä, jossa häntä odotti testi.



- Päätämme aina itse, vastaammeko pahaan kyllä vai ei. On tärkeää oppia olla menemättä mukaan pahaan. Ei saa eksyä omalta elämänpolultaan. Kun kuljet sillä, mene rohkeasti ja varmasti eteenpäin, vaikka joskus näyttäisi siltä, että ulospääsyä ei ole!, rohkaisee yksi leirin ohjaajista, Darja Evdokimova.



Näyttää siltä, että lasten leikki on saanut aikuisiakin pohtimaan elämän isoja kysymyksiä. Natalia, viiden lapsen äiti, leirin kokki ja yksi pyhiinvaelluksen suojelusenkeleistä kertoo:


- Jos meillä olisi kaikki elämässä yhtä selvää kuin tällä vaelluksella, olisi helppoa elää! ”Mene sinne, toimi näin.” Mutta elämä on vaikeaa… Missä on se lanka, josta on pidettävä kiinni? Jumalan yhteydessä – tietenkin. Mutta joskus kuitenkin tulee tunne, ettei käsissä ole tällaista narua, aikuisellakaan.



Ensi kesänä Dikoni suunnittelee jälleen vievänsä asukkaansa luontoon. Victoria Shutova kiittää kaikkia, jotka auttoivat tämän vuoden leirillä ja kutsuu mukaan uusia vapaaehtoisia: 


– Vapaaehtoisten ohjaajien lisäksi meitä auttoivat leirillä paljon Kelton kaverit Boris Kozlenko ja Pasha Isajev! Toimintaryhmä Viipurista oli erittäin hyödyllinen ja Viipurin taksinkuljettajat suostuivat kuljettamaan lapsia ilmaiseksi. Tarvitsemme jatkossakin kovasti vapaaehtoisia! Luotettavia sellaisia, jotka tulevat, jos lupaavat. Ohjaajien alaikäraja on 18 vuotta, mutta yläikärajaa ei ole!

Teksti ja kuvat: Darja Shkurljateva

Suom. KP

{flike lang=fi_FI}