Viime viikonloppuna Kouvolassa vietettyjen Kirkkopäivien yhteydessä pohdittiin 22.5. ystävyysseurakuntatoiminnan nykytilaa ja tulevaisuutta. Tilaisuuteen osallistuivat Suomen seurakuntien edustajien lisäksi piispat Unkarin, Viron sekä Inkerin kirkosta.

 

Niin Unkarin, Viron, kuin Inkerinkin kirkolle ystävyystoiminta on ollut erittäin merkittävää. ”Viron kirkko ei olisi nykyisessä tilassaan ilman ystävyysseurakuntia ja niiden tukea”, tiivisti Viron kirkon piispa Tiit Salumäe.

”Virossa ystävyysseurakuntatoiminnalla on pitkät perinteet, ensimmäiset suhteet alkoivat jo vuonna 1966. Viime vuosina Viron kirkko on menettänyt jäsenistään lähes kolmanneksen, osan heistä Suomeen”, Salumäe jatkoi ja esitti pyynnön veljeskansalle, että se ottaisi virolaiset Suomessa ystävinä vastaan.

Unkarin piispa János Szemerei vertasi ystävyysseurakuntasuhteita perheyhteyteen: ”Sisaruussuhteiden sijaan saatamme ajautua vanhempi-lapsi -suhteeseen. Meidän tulisi kuitenkin tarkastella maailmaa ystäviemme, sisartemme silmin. Silloin saamme omaan katselemiseemme uutta syvyyttä.” Szemerein ajatus sai tukea, sillä monessa puheenvuorossa korostettiin ystävyystoiminnan olevan vastavuoroista, keskenään tasa-arvoisten kumppaneitten yhteydenpitoa.

Yksi synkkä pilvi ystävyystoiminnan yllä on nuorten vähyys. Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi haastoi Suomen seurakuntia houkuttelemaan nuoria mukaan. Inkerin kirkon nuoret järjestävät eri puolille Venäjää lähetysmatkoja, joille voisi osallistua myös suomalaisia nuoria.

”Ystävyystoiminta Inkerin kirkossa on vilkasta ja useimmiten konkreettista. Suomesta on tullut paljon talkooporukoita, mikä on vaikuttanut sen, että omat nuoremme ovat innostuneet porukalla lähtemään auttamaan jotakin Inkerin kirkon seurakuntaa tai projektia”, Kuukauppi kertoi esimerkin ystävyystoiminnan hedelmistä.

Haasteita ystävyysseurakuntatyöhön tuovat työntekijöiden vaihtuminen, kieliongelmat ja Suomen kirkossa tapahtuvat rakennemuutokset, esimerkiksi seurakuntayhtymien muodostaminen. Kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen kirkon ulkoasiain osastolta totesi, että vaikka rakenteissa tapahtuu muutoksia, ystävyysseurakuntatyön sisältöön niiden ei tule vaikuttaa.

Vuosien varrella osa ystävyyssuhteista on syystä tai toisesta hiipunut, mutta enin osa on säilynyt, monet hyvinkin vireinä. Uusiakin suhteita solmitaan yhä, kuten seminaarissa saatiin kuulla. Tämä näkyy myös kirkon ulkoasiainosaston tänä vuonna päivittämästä ystävyysseurakuntaluettelosta, joka on nähtävissä Suomen kirkon verkkosivuilla www.evl.fi. Mikäli luettelossa on havaittavissa jotakin korjattavaa, asiasta voi ilmoittaa ulkoasiain osastolle.

Yläkuvassa vas. kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen sekä piispat Aarre Kuukauppi, Tiit Salumäe ja Janos Szemerei.

Kristiina Paananen

{flike lang=fi_FI}