Marraskuun ensimmäisellä viikolla Siperiassa, Ulan-Udessa, pidettiin viisipäiväinen liikunnallinen koulutus, jonka aiheena oli urheilun kautta tehtävä kristillinen tavoittamis- ja evankeliointityö. Kouluttajaksi saapui Niko Ijäs Mongoliasta. Koulutukseen oli kutsuttu seurakunnan urheilullisia nuoria ja nuoria aikuisia, joilla on mahdollisuuksia aloittaa urheilutyötä seurakunnan yhteydessä.

Kurssilaiset pohtivat urheilua niin teorian kuin käytännönkin tasolla, ja Niko haastoi opiskelijoita myös omien ideoidensa jakamiseen. Tärkeäksi nähtiin, että kaikessa urheilutyössä pidetään kiinni perussäännöistä, esimerkiksi keskinäisestä kunnioituksesta. Pelitovereiden kunnioittaminen ja hyvä yhteishenki viestivät kristillisiä arvoja myös niille pelaajille, jotka eivät vielä ole kristittyjä. Osallistumaan kutsuva joukkue voi näin toimia siltana seurakuntaan, ja juuri se onkin urheiluevankelioinnin tarkoitus. Jos liikuntatyö uhkaa jäädä vain seurakuntalaisten keskinäiseksi hauskanpidoksi, sen tavoittava ulottuvuus katoaa. Harjoituskertojen yhteydessä pidetään aina pieni hartaus- tai todistuspuheenvuoro, joka osaltaan tekee urheilutyöstä nimenomaan evankelioivaa työtä.

Niko varusti kurssilaisia kohtaamaan myös hankalia tilanteita, esimerkiksi kuinka suhtautua väkivaltaan tai kiroiluun urheilujoukkueessa. Lisäksi kurssilaiset pieniin ryhmiin jaettuina pohtivat konkreettisia kysymyksiä tulevista liikuntalajeista: mikä laji, kenelle toiminta on suunnattu, milloin liikuntatapahtumia tai harjoituskertoja voisi olla, entä missä niitä järjestetään? Kysymyksiin vastatessaan kurssilaiset loivat itselleen selkeän suunnitelman, josta on hyvä lähteä liikkeelle.

Innostavan koulutuksen ohella liikuntaviikolla harjoitettiin myös ruumiinkuntoa mm. kahdeksan kilometrin kävelyretkellä Arshan-vuorelle, pöytätennisturnauksella ja lentopallopelillä läheisen oppilaitoksen liikuntasalissa. Liikuntavuoroille olivat tervetulleita kristillisen tavoittamistyön hengessä myös kurssilaisten tuttavat.

Teksti ja kuva: Johanna Hyttinen