Hyväksytty Evankelis-luterilaisen Inkerin kirkon XXXVI kirkolliskokouksessa 18. lokakuuta 2024

Lyhyt tiivistelmä
Kolmiyhteinen Jumala, joka on itsessään Totuus ja puhuu vain totuuden, on innoittanut Pyhät kirjoitukset ilmaistakseen niiden välityksellä itsensä eksyneelle ihmiskunnalle Luojana ja Herrana, Lunastajana ja Tuomarina. Pyhät Kirjoitukset ovat Jumalan ilmoitusta Hänestä itsestään.

Pyhiin kirjoituksiin kuuluvat 39 Vanhan testamentin kanonista kirjaa ja 27 Uuden testamentin kanonista kirjaa.

Pyhät kirjoitukset ovat Jumalan omaa Sanaa, jonka Hänen Henkensä valitsemat ja johtamat ihmiset ovat kirjoittaneet. Sillä on ehdoton auktoriteetti kaikissa kysymyksissä, joita siinä käsitellään.

Pyhä Henki saa kristityissä aikaan uskon Raamatun totuudellisuuteen, erehtymättömyyteen ja auktoriteettiin.

Täydellinen tai osittainen Raamatun erehtymättömyyden kieltäminen johtaa väistämättä Raamatun ehdottoman auktoriteetin kieltämiseen.

Pyhien kirjoitusten alkuperäiset käsikirjoitukset eivät sisältäneet minkäänlaisia virheitä. Näkyvät tai oletetut Raamatun eroavaisuudet johtuvat käännösvirheistä, alkuperäisen tekstin virheellisestä välittämisestä tai tulkinnasta tai meidän tietomme riittämättömyydestä.


Artiklat väittämistä ja kielloista

Artikla 1
Me väitämme, että koko Raamattu on alkuperäisesti ja objektiivisesti Jumalan antama ilmoitus.

Me kiellämme, että Raamattu olisi vain todistusta ilmoituksesta tai että siitä tulisi ilmoitusta joissakin olosuhteissa.


Artikla 2
Me väitämme, että Jumala käytti ihmiskieltä ilmoituksen välineenä.

Me kiellämme, että ihmiskieli olisi niin meidän luotuisuutemme rajoittama, että se ei voisi palvella riittävänä välineenä jumalalliselle ilmoitukselle.


Artikla 3
Me väitämme, että Raamatun kirjoittamiseen Jumala käytti epätäydellisiä ihmisiä, joilla oli heille ominaisia henkilökohtaisia erityispiirteitä ja kirjallisia tyylejä. 

Me kiellämme, että Raamatun tekstit kirjoittaneiden ihmisten epätäydellisyys ja henkilökohtaiset erityispiirteet sulkisivat pois sen erehtymättömyyden. 


Artikla 4
Me väitämme, että koko Raamattu kokonaisuudessaan ja kaikki sen osat, aivan jokaista erillistä alkuperäistekstin sanaa myöten, ovat jumalallisen innoituksen antamia.

Me kiellämme, että koko Raamattu olisi Jumalan innoittama ja erehtymätön lukuun ottamatta joitakin sen osia, tai osa Raamattua mutta ei koko Raamattu kokonaisuudessaan. 


Artikla 5
Me väitämme, että tarkasti ottaen erehtymättömänä voidaan pitää vain Raamatun alkuperäisten käsikirjoitusten (niin sanottujen autografien) tekstiä, joka voidaan selvittää suurella tarkkuudella ja Jumalan kaitselmuksessa käytössämme olevien käsikirjoitusten perusteella. Me väitämme myös, että Raamatun kopiot ja käännökset ovat erehtymättömiä siinä määrin, kuin ne uskollisesti heijastavat alkutekstiä.

Me kiellämme, että jokin oleellinen kristillisen uskon elementti kärsisi alkuperäisten käsikirjoitusten puutteen vuoksi. Me kiellämme myös, että niiden puute tekisi väitteen Raamatun erehtymättömyydestä paikkansapitämättömäksi tai epäoleelliseksi.


Artikla 6
Me väitämme, että Jumalan innoittamana Raamattu on virheetön, niin että sen lisäksi, että se ei johda meitä harhaan, se on myös totuudellinen ja luotettava kaikissa kysymyksissä, joita se käsittelee.

Me kiellämme, että Raamattu voisi olla yhtä aikaa virheetön ja virheellinen väittämissään. Käsitykset erehtymättömyydestä ja virheettömyydestä voivat olla erilaiset, mutta kuitenkin ne ovat jakamattomat.


Artikla 7
Me väitämme, että Raamattu kokonaisuudessaan on erehtymätön, vapaa kaikesta valheesta, väärennöksestä tai petoksesta.

Me kiellämme, että Raamatun virheettömyys ja erehtymättömyys rajoittuisivat hengellisiin, uskonnollisiin tai lunastuksellisiin aiheisiin eivätkä koskisi historian tai luonnontieteiden alojen väittämiä.


Artikla 8
Me väitämme sanan ”erehtymättömyys” käytön oikeellisuuden teologisena terminä, joka merkitsee Raamatun totuudellisuutta.

Me kiellämme, että Raamattua voitaisiin arvioida sen tarkoitukselle vieraiden totuus- ja virheellisyysnormien mukaisesti. Me kiellämme myös sen, että Raamatun erehtymättömyys vähenisi sellaisten sen erityispiirteiden kautta kuin nykyaikaisen tarkkuuden puuttuminen teknisissä kysymyksissä, kieliopilliset tai oikeinkirjoitukselliset poikkeamat, kirjallisuuden lajien erilaisuus, luonnonilmiöiden fenomenologinen kuvaus, vieraiden virheellisten väittämien siteeraus, hyperbolien ja pyöristettyjen lukujen käyttö, historiallisen materiaalin temaattinen kompositio, materiaalin vaihteleva valinta rinnakkaisteksteissä tai vapaa siteeraus.


Artikla 9
Me väitämme Raamatun olevan yhtenäinen ja sisäisesti yksimielinen.

Me kiellämme, että virheellisiltä näyttävät kohdat ja toistaiseksi ratkeamattomat eroavaisuudet horjuttaisivat Raamatun väittämiä sen totuudellisuudesta.


Artikla 10
Me väitämme, että uskonoppi Raamatun erehtymättömyydestä perustuu Raamatun omaan todistukseen sen jumalanhenkäytyksestä ja on ollut erottamaton osa Kirkon oppia koko sen historian ajan.

Me kiellämme, että oppi Raamatun erehtymättömyydestä olisi myöhempää keksintöä.


Artikla 11
Me väitämme, että Pyhä Henki saa uskovissa aikaan uskon kirjoitettuun Jumalan sanaan.Me kiellämme, että tämä Pyhän Hengen todistus toimisi erillään Raamatusta tai sitä vastaan.


Artikla 12
Me väitämme, että Raamatun tekstiä tulee tulkita historiallis-kriittisen eksegeesin avulla ottaen huomioon sen kirjalliset muodot ja lähestymistavat ja myös, että Raamattua tulee tulkita Raamatun itsensä avulla.

Me kiellämme minkä tahansa tulkinnan, joka asettaa Raamatun erehtymättömyyden epäilyksen alle.


Artikla 13
Me väitämme, että Raamatun täydellisen auktoriteetin, virheettömyyden ja erehtymättömyyden tunnustaminen on elintärkeää kristinuskon ymmärtämiselle kokonaisuudessaan.

Me kiellämme, että oppi Raamatun erehtymättömyydestä voitaisiin heittää pois ilman tuhoisia seurauksia niin yksityiselle ihmiselle kuin myös Kirkolle.


Artikla 14
Me väitämme, että koko Raamattu on Kristus-keskeinen ja sisältää kaksi samanarvoista oppia: lain ja evankeliumin, joiden välistä eroa on tinkimättä noudatettava.

Me kiellämme, että Raamatun polttopisteen voisi siirtää Kristuksesta johonkin muuhun ja sekoittaa lain ja evankeliumin ilman tuhoisia seurauksia kristillisen opin puhtaudelle.

Käännös: Anitta Lepomaa